keskiviikko 21. tammikuuta 2015

saako aloittaa saako aloittaa saako aloittaa........

Kai se on pakko myöntää. Saatoin ihan vahingossa (niin varmaan) klikata paria (monta) täppää usa:laisen käsityöfirman sivuilla, kun jostain ihmeellisestä ja tuntemattomasta (juurikin näin) syystä olin tilannut myöskin vahingossa (juu ehdottomasti) kyseisen firman alennusmyynti-infot sähköpostiin. Lopputulos oli karmea. Siis minä olen hekumoissani, mutta käsityökoriin olohuoneen sohvapöydän alle ei mahdu enää uusia töitä. Mainittakoon tässä, että korin ulottuvuudet ovat suurin piirtein 45cm x 50cm x 80cm. Ja siellä ei siis ole lankakeriä tai muuta tilaa vievää, vaan pelkästään aloitettuja ja aloittamattomia ristipistotöitä. Voin vain huokaista helpotuksesta, että minulla ei onneksi ole muita rahaa vieviä harrastuksia. Tämä yksi on ihan riittävä verottamaan kuukausibudjetistani ihan tarpeeksi (liikaa). Vetoan taas oman mielenterveyteni säilyttämiseen. All work and no cross stitching makes Kaarina a dull girl. Näillä mennään.

Tällainen saapui postiin

Ensimmäinen varovainen kurkistus

Mitä kivaa sieltä paljastuukaan?

Oijoijoijoi...

Tätäkin on odotettu, kun en omista ompelukonetta,
jolla kankaan reunat voisi ommella rispaantumattomiksi.

Vaikka kuvan perusteella ei uskoisi, tässä on
 oikeasti vain osa uusiin töihin tarvittavista langoista.
Moni sävy löytyi omasta takaa.

Synti kokonaisuudessaan.

Kaikki ne ihanat värit.
Tässä muutama valioyksilö.

Sori A, tiedän, että piti katsella yhdessä niitä Ameriikan markkinoita, mutta tämä oli tällainen pieni välipala tähän väliin. Tarvitsin piristystä. Toki nyt on tilanne, että tarviin sitä pienen pientä Aida kangasta, mitä ei Suomesta saa. Että tilataanhan sitten kohta jotain yhdessäkin?

tiistai 20. tammikuuta 2015

Kuvaa jälkikäteen

Kuva leijonakuninkaasta, joka edellisestä
julkaisusta jäi uupumaan.



Juuri herännyt.

maanantai 19. tammikuuta 2015

Pomppelidomppeli koirarotu ja kävelykeppi sekä kaikkea niiden väliltä

Onnistuin taannoisella viikolla kutsumaan itseni naapurille kylään. Ei paljon suostuttelua kuitenkaan tarvinnut, kun kerroin että ohessa tulee myös punkkupullo, en vain minä. Ja koira. Jonkun aikaa tehtiin ristipistoja ja parannettiin maailmaa. Kovin usein ei maailman parannusta tarvita, mutta nyt tuntui työpäivän jälkeen siltä, että korvistakin nousee höyryä. Kela. En mene siihen sen enempää. Tähän väliin sopisi hienosti kuva edistyneestä Leijonakuninkaasta, mutta kuinka ollakaan, olen taas unohtanut ottaa kuvia kahden viimeisen viikon ajalta. Teidän täytyy nyt vain luottaa sanaani, että on se edistynyt. 

On ollut ihan mahdoton pistelyinto, minkä alkaa huomaamaan taas sormenpäistä. Tosin työmatkalla viime viikolla tein piiiiiiiitkästä aikaa villasukkia.  Ihan kivaa vaihtelua. Koskahan on seuraava työmatka edessä? Se on hyvä, kun voi sälyttää ajamisen ilon työkaverin niskoille :) Reilumeininki.



Löysin muuten tuossa jokin aika takaperin pitkään kadoksissa olleen muistitikun, johon olin tallettanut kaikki kuvat aiemmin tekemistäni käsitöistä. On pitkään pitänyt tehdä taas uusi blast from the past -julkaisu. Materiaalia kun riittää. Tosin nyt en taas muista, minne sen tikun laitoin sen löytymisen jälkeen...

Niin, tuosta otsikosta. Siinä taas parhaimmat palat naapurin suusta. Pomppelidomppeli koirarotu = Portugalin Podengo. Kävelykeppi = allekirjoittanut. Vanhuus ei tule yksin. Ei ihmisillä eikä koirilla. Lenkit menee nykyään usein niin, että toisessa kädessä on kuuro (Palle) ja toisessa krämppä (naapuri). No ei Palle nyt ihan kuuro ole, mutta melkein. ;)

Ja sitten minä vielä ihmettelen, kun naapuri kaihoilee Turusta pois muuttoa?

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Rajojen ihmeellinen maailma


Viimeistelyllä on maaginen merkitys. Innostuin pistelemään viime keväänä (?) aloittamaani luontotaulua ja sain siitä tämän sudenkorennon valmiiksi. Näistä kuvista tulee hyvin ilmi, kuinka paljon merkitystä niillä viimeisillä rajapistoilla on.




Laitan kuvan myös Leijonakuninkaasta, jota yritän päästä tekemään illalla Facebook-ryhmän innoittamana.