Blast from the past, osa III

Pidin joskus tosi paljon näistä ristipistotyynyistä. Nykyään pidän pienemmistä ja yksityiskohtaisemmista töistä. Ei mitään käryä, minkä ikäisenä tämä tyyny on tehty. Veikkaisinko ehkä 10 v?

Tämä kisu majailee mamman luona, kuten moni muukin näistä vanhemmista töistä. Tämä on ensimmäinen ja tällä hetkellä ainut ryijytyö, jonka olen tehnyt. Tämäkin on kai tehty joskus 10 v kieppeillä, ei tietoa. Elämäni toinen ryijy on tuloillaan, sillä tosin on kokoa 1,5mx2m eli hieman enemmän kokoa kuin tällä tyynyllä.

Ja tässä yksi harvoista kanavatöistä, joita olen tehnyt. En pidä kanavatöistä, kangas on kova ja langat pölisevät (jos joku ei tunnista sanaa, niin niistä siis lähtee pölyä.) 12 vuotiaanako tämä on tehty?

Hmmm. Taas kanavatyö. Kai niitäkin on sitten tullut useampia tehtyä. Taas menee arvailuksi, 13 vuotiaana?

Heh heh. Tästä minä muistan kyllä mitä kirjaa  mamma luki, kun tein tuota vihtaa. Se oli sellainen heppakirja ja siinä oli sellainen mutavyörö kohtaus... Tämä on tehty pappalle, pappa kun tykkää tosissaan saunomisesta. Työ on kooltaan iso, noin 70cmx50cm. Olisinko ollut 10-14 tätä tehdessäni? 

Blast from the past, osa II: tästä se kaikki alkoi 21 vuotta sitten

 Tässä on kolme ihan ensimmäisiä kanava- ja ristipistotyötä, jotka olen tehnyt. Ikää oli 5-6 vuotta. Ohjetta ei ollut, piirsin kuvat itse kankaalle. Kannattaa muuten huomata, että joka ikinen pisto on samaan suuntaan, että tarkkoja oltiin jo siinä iässä. Ei ehkä kauniita, mutta omalla tavalla arvostan niitä ja onhan se kiva verrata, että mihin näistä ensimmäisistä töistä ollaan päästy.

Nämä kaksi alla olevaa työtä on tehty vähän myöhemmin, 90-luvun puolivälissä, ehkä. Kehystystaito ei ihan ole vielä ollut hyppysissä, mutta mikäs siinä. Pappa on tehnyt muuten noi kehykset ja minä olen maalannut ne.

Näpertelyä!!!!

Tällaista näpertelyä lauantain ja sunnuntain iloksi. Eli ideana oli ottaa vanhosta jämälangoista käyttöön sopivia värejä uusiin töihin. Jämälankoja minulla on Jättirätistä sikin sokin -pusseina ostettuna aikamoinen laatikollinen, mutta se ei mahtunut kuvaan. Kaikki tarvittavat sävyt löytyivät! Ja hauskaa oli :)

Pientä kivaa puuhaa

Tilattiin vähän A:n ja I:n kanssa pientä kivaa. Lisäksi tilattiin ihania glitterlankoja. Sinistä, vihreää, kultaa, oranssia.... Ihan vähän vain. Eikä ne olleet kalliita. Voidaan sitten laittaa hiukan tehosteita taulujen eri kohtiin.

Kyseiset taulut ovat mielestäni niin rumia, että ovat jo kauniita. Vihdoin ymmärrän, mitä äitini joskus tarkoitti noin sanoessaan. Tosin äiti viittasi sanoilla kamalan ruskeaan kiviklönttiin, joka kuulemma esitti tonttua...

Voin jo kuvitella taulut tulevan kotini saunan yhteydessä olevaan takkahuoneeseen. Eli näillä ei onneksi ole mitään valmistumisen kiirettä. Eihän tässä vielä kauhean montaa käsityötä ole jonossa.

Joululahjoja -09, -12 ja -13

Nämä iloiset lumiukot tein siskon lapsille -12 jouluksi.

Tällaisia virkattuja lumihiutaleita tein yhteensä 30 kappaletta. 10 valkoista, 10 punaista, 10 sinistä, siskoille ja isovanhemmille sekä ystävälle. Tai ehkä muistan määrät väärin... Taisivat olla vuoden -09 lahjoja (?)

Tässä tämän vuoden saldoa. Eli itse tehtyä glögiä, manteli-pähkinä-karpalo-rusinasuklaata ja heijastimia siskon koko perheelle. Lisäksi korvikset, jotka tuskin pääsevät käyttöön asti...

Suurennettu kuva siskon lapsille tehdyistä heijastimista. Ne ovat pöllöjä, jos ei sytytä.

Ja sitten vielä "parempi" kuva korviksista. Taustalla on apila heijastimia. Heijastimista on muuten peijakkaan vaikea ottaa kuvia.

Tässä vielä toiselle siskolle ja hänen miehelleen tehdyt lahjat.

Paljastus

Noniin, nyt on synttärisankari saanut lahjansa, joten voin laittaa kuvan kyseisestä työstä tännekin. Työn tekemiseen meni n. 1,5 vuotta, toki samalla tein paljon muitakin käsitöitä, joten en keskittynyt pelkästään tähän. Käsityö on samaa sarjaa Pinokkion kanssa, josta on kuva aiemmin blogissa. Tein alla olevan käsityön siskontytölleni 2- ja 3-vuotislahjaksi.

Lumikki

Martini valmis ja kehystetty

Martini tuli valmiiksi eilen sunnuntaina. Kehystin sen tänään. Alla kuva Martinista ja yhteiskuva molemmista saman sarjan tauluista.

Martinin ja yllärityön edistymiset

Ristipistoja on tullut tehtyä viime aikoina varsin runsaasti. Pidettiin A:n kanssa extempore-käsityöilta ja taisi siinä ristipistojen teon ohella tulla pari viinilasiakin juotua. Ja netistä katsottiin ihania uusia töitä. Ei onneksi tällä kertaa kuitenkaan innostuttu tilaamaan... Yrityksenä on jo pari kertaa ollut löytää A:n joskus muutaman vuoden (?) takaa näkemä ristipistotyö, jossa kaksi kissa istuu ikkunalla ulos katsoen ja takana huoneessa on varsinainen sotku. Työssä on paljon mustaa (kissat ovat mustia) ja kuva on kuulemma pitkälti pelkillä mustilla viivoilla muodostettu. Jos joku sattuu tuollaiseen törmäämään tai tietämään työstä jotain enemmän, niin kannattaa minulle ilmoittaa.
Mutta, mennäänpä asiaan. Alla on kuva mysteerityön tämän hetkisestä tilasta.

Ja alla Martini. Ei puutu enää paljoa. Kohta voi taaaas aloittaa uutta. :)

Blast from the past, osa 1

Taulun merkki on kiinaa ja tarkoittaa rakkautta. Taisin olla 12 tai 13 kieppeillä tämän tehdessäni.
Vähänpä vielä siinä vaiheessa tiesin, että kyseinen merkki tulee jossain vaiheessa koristamaan oikeaa olkavarttani. Minulta siis löytyy muutama muukin tatuointi (ei pelkästään ekassa kuvassa näkyvät). Itseasiassa tajusin tatuoinnin ottamisen jälkeen vasta useamman vuoden kuluttua, että minulla on kyseisestä merkistä tehty ristipistotaulu. Taulu ja tatuointi eivät siis ole yhteydessä toisiinsa. Taulun koko on n. 30x30cm.

Huonoja kuvia, mutta minkä sille mahtaa. Kai nämäkin ovat joskus 10 ikävuoden jälkeen tehtyjä tauluja. Taulut ovat kooltaan suht pieniä, 10x15cm

Minulla oli jossain vaiheessa tällainen kiinalaisten merkkien vaihe. Nämä kaksi taulua on tehty joskus 2005 molemmin puolin. Olen silloin ollut 16-19 vuotias. Taulut ovat kooltaan n. 40x30cm.

Hermot menee tämmöisen tekniikan kanssa

Siis mikä ihme on ideana, että suunniteltu teksti ja kuvat näyttävät siltä kuin pitää ja sitten kun sen tekstin julkaisee niin tekstit ja kuvat ovat missä lystäävät. Yritä siinä sitten saada järkevän näköinen blogi aikaiseksi, kun kuvat vilistävät omia teitään ihan ihme paikkoihin eikä paikkoja pysty korjaamaan, kun kerran suunnitelmassa ne näkyvät oikeassa paikassa, vaikka kuinka yrittää niitä muokata. Höh. 

Marraskuun puolella ollaan, ja sää on sen mukainen

Hellou hellou, pitkästä aikaa.
Hyviä uutisia, Palle on saanut terveen paperit ja psykologian opinnotkin edistyvät hitaasti, mutta varmasti. Takana mukava mökkiviikonloppu, jolloin myös käsityöt edistyivät. N:n villapaita on saanut takakappaleen ja etukappale on aloitettu. Siitä kuva alhaalla. Lisäksi Martini -taulu on saanut reippasti pistoja ympärilleen, joten aidakangas ei joudu palelemaan marraskuun tuiskuissa.

Olen myös huomannut ensimmäistä kertaa sitten kosketusnäytöllisten älypuhelimien tultua markkinoille, kaipaavani omaa tekniikan ihmettä, jolla saisi oletettavasti tarkempia kuvia, kuin kamerallani, jolle on ikää kertynyt (tekniikan näkökulmasta ajatellen) ihan liikaa. Kai sitä pitää myöntyä tekniikan kehityksen mukaan, vaikka olen viimeiseen asti vannonut, että hankin kosketusnäytöllisen puhelimen vasta sitten, kun kaupoista ei enää muita saa.

Tässä Martinin tämän hetkinen tila

Martinin aiempi tila

Ei uutta auringon alla

Niinpä. En muista koska viimeksi olisi ollut näin pitkä tauko ristipistojen tekemisessä. Edellisen kerran tein ristipistoja viikko sitten. Tenttiaikataulut ja Pallen kunto ovat vieneet huomion muualle eikä vain ole jaksanut tehdä mitään "ylimääräistä". Se on sinänsä outoa, koska ristipistojen tekeminen on minulle yksi tärkeimmistä stressinsietokeinoista. Pitäisi ehkä pikku hiljaa hiukan tikkailla, ettei mielenterveys alkaisi liikaa järkkymään. Palle on toipilaana leikkauksen jälkeen ja pikkuinen on aika huonossa kunnossa, tosin vaihtelevasti. Ristipistot ovat siis vaihtuneet koiran oksennuksen siivoamiseen. Välillä esiin pilkahtaa vanha kunnon Palle hännän heilutuksineen ja innokkuuksineen, mutta suurimman osan ajasta lääkkeet vievät kaiken energian. Äänihuuletkin taitavat olla varsin kipeinä ja ärtyneinä, kun yleensä niin söpösti inisevä ääni on vain krohinaa. No, ei tässä muuta kuin psykologian kirjojen ääreen takaisin. Ehkä ensi viikolla pystyn laittamaan kuvan edistyneestä käsityöstä, olemme nimittäin naapurini A:n kanssa sopineet alustavasti käsityöillasta koirien kanssa lauantaina. Odotan jo innolla. A muuten myönsi tappionsa martini/punaviini taulujen suhteen. ;) 

Yksi valmis, yksi keskeneräinen

 Tässä on työ, joka on ollut valmiina jo puolitoista vuotta, mutta viimeistely on uupunut tähän asti. Vihdoin löysin hyvän ripustimen ja sain työn seinälle.

Alla näkyy kuva mysteerityön edistymisestä.

Kuvasarja punaviinitaulun edistymisestä

Halusin tehdä kuvasarjan punaviinitaulusta. Sarjassa näkyy kaikki ottamani kuvat kyseisen taulun edistymisestä. Olen ottanut kuvan jokaisen sellaisen päivän jälkeen, kun olen taulua tehnyt. Tätä oli hauska tehdä, koska aiemmin minulla ei ole ollut tietoa esimerkiksi siitä, miten nopeasti pystyn saamaan tämän suuruisen työn valmiiksi. Toki tästä saatu tieto ei ole täysin vääristymätöntä, olenhan samaan aikaan punaviinin kanssa tehnyt Pallen pyyhkeen ja syksy-taulun valmiiksi sekä tehnyt tuota toista työtä, josta täällä on kuvia (en voi taulun nimeä tosiaan mainita, koska sen lopputulos on salaisuus).

               

 Taulun tekemiseen meni kolme viikkoa.

Lisää töitä käsityöhistoriasta

 Yllä on kuva joskus 2000-luvun vaihteessa tekemistäni kukkatauluista. Mallit sain Suuren Käsityölehden silloisesta sarjasta. En muista tarkkaa vuotta, mutta olisinkohan ollut tuolloin 12-13 kieppeillä. Tästä lähtien aion merkata jokaiseen työhön valmistumisvuoden. Taulut koristavat lapsuudenkotini eteisen seinää.

Alla on kuva isälleni 50-vuotislahjaksi tekemästäni myöskin Suuressa käsityölehdessä olleesta kalataulusta. Laskuoppini mukaan olin 15-vuotias tätä työtä tehdessäni. Idea lähti siitä, että pienempänä kävin usein isän kanssa onkimassa, myöhemmin myös virvelöimässä, lapsuudenkodin lähistöllä olleella joella. Halusin siis ikuistaa yhteisen harrastuksemme ristipistoihin. Kakkein hauskin juttu on, että työssä näkyvässä veneessä olevat ihmiset muistuttavat äärettömän hyvin minua ja isää. Isälläni oli kalastaessamme usein vihreä takki sekä ruskea nahkalierihattu ja minulle sininen lippis sekä viininpunainen takki. Ohjeen nähdessäni en meinannut uskoa hyvää tuuriani (toki värejä muokkasin hiukan meille sopivammiksi, mutta muuten alkuperäinenkin ohje oli todella osuva).

Alla olevan ristipiston olen tehnyt joskus 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana isosiskolleni A:lle synttärilahjaksi. Hän piti ja pitää itseasiassa edelleen paljon Nalle Puhista. Nyt en enää muista miten paljon hän mahtoi täyttää. Muistan kyllä missä hän asui kun työ valmistui, joten se on ollut sitä aikaa, kun hän on ollut opiskelemassa lääketieteellisen ensimmäisiä vuosia. Ehkä siis 20 synttärivuoden paikkeilla? Se tekisi minusta sitten 13-16. No, en mene vannomaan tässä kohtaa mitään. 

Kun nyt siskolleni antaman työn mainitsin, niin alla on hänelle ja hänen miehelleen hääkuvan pohjalta tehty ristipistotyö. Tällä kertaa pystyn kertomaan valmistumiselle tarkan vuosiluvun, sillä siskoni meni naimisiin vuonna 2008 ja sain työn valmiiksi seuraavana vuonna. Olen luovuttanut lahjan hääparille siis vuonna 2009. Nyt siskoni varmaan kiroaa, että hilkutti, eikö se muista edes meidän häävuotta?

 (Osa työstä on jäänyt ns. väärän kokoisten kehysten alle.)

Valmiita töitä

Yllä on kuva yhdestä hienoimmista tekemistäni ristipistotöistä. Tein tämän Disneyn Dreams Collection Pinokkion siskonpojalleni 2- ja 3-vuotis lahjaksi.

Yllä on päivämäärän, ajan ja lämpötilan ilmoittava koje, johon olen tehnyt jokaiseen vuodenaikaan sopivan pienen ristipistotyön. Viime viikolla valmistui pari iltaa kestäneen työn jälkeen syksy -aihe.

Ja viimeisenä ylhäällä on vamistunut punaviini taulu. Vielä en ole löytänyt sopivia kehyksiä. Työ valmistui eilen sunnuntaina iltapäivällä. Missä vaiheessa se Martini on A? :)