perjantai 15. tammikuuta 2016

Onnistunutta ja epäonnistunutta joululahjaa


Vuoden 2015 joululahjat olivat varsin epätasalaatuisia. Osa meni suoraan roskiin ja osa osoittautui erittäin onnistuneiksi.

Aloitetaan niistä onnistuneista. Tässä tekeillä lahja isälle. Hän on suuri vanhojen autojen ystävä. Ohje löytyi Cross Stitch Gold -lehdestä. Ehkä vähän lapsekas ajatus tehdä tällainen taulu isälleen tässä iässä, mutta kai sitä saa välillä vähän lapsettaa, kun on hyvä syy?




Auto-taulu valmiina.


Arvaatko mitä tässä tehdään?


Siihen tarvittiin näitäkin. Keräämisestä kuuluu kiitos siskolleni E:lle ja anti Paraisten puiston puille.
Valmistus kesken.

Lopputulos näkyy tässä.


Lahjat otettiin mielellään vastaan eli voitaneen sanoa onnistuneeksi kokeiluksi. Kävyt jaettiin puoliksi sisko E:n ja appivanhempi-kokelaiden (sekä muiden mökillä kävijöiden) kesken. Ne eivät ole käpykynttilöitä ulkonäöstään huolimatta, vaan takan sytykkeitä. Idean sain Pinterestistä. Niitä päästiin myös koekäyttämään joulun pyhinä rantasaunan lämmittämisessä. Toimi varsin moitteetta, vaikka myönnän käsieni hionneen jännityksestä. Toisaalta, jos kävyt olisivat osoittautuneet suutareiksi, olisivathan ne menneet ihan vain koristeinakin.

Ennen h-hetkeä

Vielä tässä kohtaa olin kovin epävarma
kävyn toiminnasta.

Leimahti kuitenkin hyvään lieskaan.

Niin se kiuas saatiin syttymään :)

Koska kaikki ei aina mene kuin Strömsössä, täytyy välillä myöntää epäonnistuvansa.

Vielä näyttää hienolta.
Vähän sotkuista, mutta menettelee.
ja näin siinä sitten kävi












Ideana oli tehdä nekkuja toisen siskon perheelle. Mökkiolosuhteet ja rajoittunut kattilavalikoima olivat kuitenkin eri mieltä. Tai myönnetään, en tosiaan tiennyt, että nekkuja tehdessä lämpotilalla on oikeasti todella suuri merkitys. Nekkumassa alkoi kiehua yli kattilan, isompaa kattilaa ei käytetty ja lämpötila jäi noin 5 astetta suositeltua kylmemmäksi. Nekut eivät kovettuneet, ne jäivät nestemäisiksi. Siis niistä ei tullut edes puolijähmeitä vaan ne jäivät samaan olomuotoon kuin missä ne olivat kiehuttamisen jälkeen. Viimeinen kuva kielii myös sen, että meillä ei ollut tarpeeksi sokeria, mihin nuo tikkarit olisi voinut lykätä, että ne olisivat voineet halutessaan jähmettyä oikeaan muotoon. 

"Kyllä tähän viereen nyt vielä yksi menee pystyyn" sanoi Kaarina tikkareita tiiraillessaan ja hypistellessään, kun ne olivat vielä kauniisti pystyasennossa. 

Ei, ei muuten mennyt. 

Suunnitelma B kyhättiin kasaan aatonaattona: Ideaparkin ja Turun Ravattulan Citymarketin kautta joulunviettoon.


Uupunut Twisterin pelaaja.


Bambi edistyi joulun aikana tähän pisteeseen.
Talvimaisema on saanut tällaisen muodon.



























Viime aikoina huomioni on käsityösaralla vienyt melkeinpä kokonaan leijonataulu:

Työn oikeassa laidassa oleva puu ja taivas-kaistale
ovat edistyneet kuvan ottamisen jälkeen varsin
huomattavasti, mutta kuten niin usein aiemminkin,
en ole muistanut ottaa kuvaa. 






lauantai 2. tammikuuta 2016

Blast from the past, osa VI

Näitä possuja olen tehnyt kaksi kappaletta, toinen äidille ja toinen isälle. Ainakin tämä oli vielä tallella, toisen kohtalo on epävarma. Olisinko tehnyt ennen yläasteikää eli siinä 2000-luvun vaihteessa.

Jouluyö, juhlayö -taulu on muistaakseni Suuresta Käsityölehdestä. 90-luvulta kenties.




Tämän kattolampun "päällisen" tein omasta päästä tekemieni joulukuusen koristeiden perusteella. Lamppu on siskon makuuhuoneessa. Alemmassa kuvassa näkynee paremmin langan päälle erikseen kirjomani kultalanka. Tämän tekemisestä ei ole montaa vuotta aikaa. Veikkaisin että kolme vuotta sitten tehty.