Sivistyneet illanistujaiset ja kirjontaa 13.6.14

Taas oli pöytä täynnä herkkuja. Tällä kertaa nautiskelimme juustoja (ylläri), vihanneksia, valkosipulidippiä (ylläri sekin), kahvia, itse paahdettuja maapähkinöitä ja I:n tuomaa uutuuskakkua: vadelma/salmiakkimoussekakkua. Juustolajitelma sisälsi veldhuyzenia, kärtneriä, brandy-pähkinä-, valkohome- ja chilijuustoa. Oi niitä makuja! Valkosipulidippi oli hiuksia nostattavan vahvaa, kuten kuuluukin.

Yritimme me ristipistojakin tehdä, tosin se jäi tärkeämmän, eli syömisen, alle. Jostain syystä ei meinannut neula osua reikiin enää loppuillasta. Syytän Hannibalia. Niin kuin muutkin. Vaikka Hannibal ei osoittautunutkaan ystäväksemme, tutustuimme muihin uusiin tapauksiin.

Taisin noin sata pistoa saada aikaiseksi, joka ehkä kuulostaa suurelta määrältä, muttei ole, kun tietää minkä verran teen ”normaalin” illan puitteissa. I sanoi pistelleensä alle 20 pistoa. A:sta en tiedä yhtään. Pohdimme pariin otteeseen, joutuisimmekohan seuraavana päivänä purkuhommiin. En ole vielä uskaltanut katsoa omaa työtäni….

A kertoi illan aikana varsin hyvin eläytyen joidenkin vuosien takaisesta osallistumisestaan monen ruokalajin fiiniin illalliseen ja viinin maistajaisiin. Nauroimme I:n kanssa katketaksemme. Hienoa tietää, että lähipiirissä on A:n kaltainen intellektuelli ja sofistikoitunut henkilö, joka on perehtynyt hienojen illallisten käyttäytymissääntöihin henkilökohtaisesti.