tiistai 24. helmikuuta 2015

Yksi päivä viikosta

Toisten ja tuntemattomienkin ihmisten vaikutus omaan päivään on välillä erittäin suuri. Olin töiden jälkeen väsyneenä, ärtyneenä ja turhautuneena polkemassa vastentahtoisesti kuntosalia kohti. Ajattelin hiljaa mielessäni jo kääntyväni kotiin päin. Pihisin ja puhisin naama punaisena harmaassa säässä hiki selässä ja kirosin sen ihmisen, joka on joskus keksinyt kuntosalin. Näytin varmaan muutenkin toivoni menettäneeltä salille päästessäni. Ja voi, siellä minua vastassa oli iloisesti hymyilevä miestyöntekijä, joka sanoi minulle: "Ihanaa, kun tulit tänään tänne!"

Miten kerta kaikkisen piristävää onkaan, kun joku yllättäen sanoo jotain niin ystävällistä. Kiitin häntä ja siinä hetken juttelimme säästä. Lopuksi hän toivotti minulle hauskaa treeniä.
Olen niin tyytyväinen, että pyöräilin perille asti, treenikin sujui ihan ok. Ei se nyt koskaan hauskaa tule minun kohdallani olemaan, mutta täytyy myöntää, että se työntekijä pelasti päiväni. Haluan tännekin siis suositella GoGo Express Skanssia. 

Ja päivä vain parani. Kotiin päästessäni oven takana odotti uusi numero Atelje Margarethasta ja iPadin uudet kuoret! Olin niin hyvällä tuulella, että jopa Turun seudun jätehuollon tiedotelehti sai minut hymyilemään.


Ehkä kaikesta tästä innostuneena ja serkun tyttöystävän blogista motivoituneena alan lukea vihdoin ja viimein omiin pääsykokeisiinikin. Serkun tyttöystävä nimittäin kirjoitteli omista pääsykoevalmisteluistaan ja totesin, että ehkä olisi minunkin aika alkaa lukemaan toukokuista haastetta varten. Haasteena psykologia tai ehkä paremminkin se tilastotiede siinä kokeessa. Saa nähdä....

1 kommentti:

  1. Olen ollut pienenlaisessa nettipimennossa koko viikon ja luen tässä listallani olevia blogeja. Monesti ei tarvi isoja asioita, kun harmaa päivä muuttuu aurinkoiseksi ja nauraisi tahtomattaankin, mutta kun ei muka kehtaa, aikuinen ihminen, yksin, luulevat vielä pöhköksi :D
    Olin viikolla tätini luona "isolla kirkolla", Helsingissä, yhdellä pysäkillä kuski vaihtui.
    Lopettava kuski huikkasi reippaalla äänellä hyvää päivän jatkoa kaikille ja uusi kuski puolestaan tervehti ystävällisesti kaikkia tullessaan sisälle!
    Mulla jäi suu auki monen pysäkinvälin ajaksi, olin niin ihmeissäni moisesta käyttäytymisestä :D. Meilläkin joskus osuu kohdalle ystävällisiä ja kohteliaita bussikuskeja, mutta nuo kaksi kyllä löivät laudalta kaikki tähän asti tapaamani.
    Tätini nauroi mulle, kun olin niin hämmästynyt tapahtuneesta :D

    Aurinkoisia tulevia kevätpäiviä!

    VastaaPoista